Eilen osa meistä Sammon Takojista kahvitteli ja päivitti tilannettaan Rhea-laivalla satamassa. Paljon oli taas tapahtunut itse kellekin meistä. Monenlaista prosessia, haastetta ja kriisiä. Toisten kautta huomaa paremmin myös sen, mitä itse on tullut tehneeksi. Mistä johtunee se, että koko ajan pitää itseään ainakin jonkun verran laiskana ja että pyrkii syyllistämään itseään siitä, että ei ole mukamas saanut mitään aikaan. Kaikesta syyllistämisestä ja itseruoskinnasta huolimatta, on tapahtunut todella paljon asioita.
Omalla kohdallani kehityshaasteen otsikko on selkeytynyt. Se on Artmp4. Aleksin mukaan sellaista kehittelee moni muukin. Tosin minä en siitä ole kuullut, mutta yleensäkin ihminen on kollektiivinen koneisto ja samanaikaisesti tehdään samantapaista ajatustyötä yhtäällä jos toisaallakin. Olenkin sitä mieltä, että on vain yksi ihmisyys, josta me olemme vain osasia.
Totesin eilen ryhmällemme, että minä olen nyt enemmän ”uskossa” kuin bisneksessä. Koska uskon enemmän siihen, että minun on hyvä suunnitella juuri nyt tätä edullista, kaikille jaossa olevaa kännykkäänkin tai vastaavaan ladattavaa audiovisuaalista tuotantoa. Oikeastaan en ole vähääkään huolissani kassavirroista, katesuunnitelmista tai ansaintalogiikasta. Minua kiehtoo ajatus tehdä jotakin ja jakaa se jokin. Toisaalta haluan tehdä kaiken sen mitä teen, juuri niin hyvin kuin taidan.
Siis, uskokaa tai älkää: raha kasvaa puissa! Meidän tulee vain noukkia se sieltä – omenina, banaaneina, kirsikoina.
Lukupisteitä. Hmmm. Niitä saattaisin nyt ottaa esim. Jokapiraatinoikeus kirjasta, Vaativa kuvankäsittely kirjasta, David Hewsonin parista dekkarista, joiden kannet ovat työn alla – A season for the dead ja The Villa of mysteries. Kolmelta Rooman-kuvausmatkalta ovat kuvat nyt erinomaiseen ja hyödylliseen tarpeeseen. Tämä tiedoksi myös verottajalle, joka on matkat minulle verovähennyksinä suonut! Verovirasto onkin yksi parhaita toimeksiantajiani tänään. Eivät maksa pimeässä, mutta maksavat taatusti tehdystä työstä. Ovat toimeksiannossaan jämptejä ja tekevät kiitettävästi oman osuutensa. Asiakkaallakin kun on osuutensa yhteistyössä ja palvelutehtävissä. Kuka palvelualan ammattilainen jaksaisi aina hymyillä tosi vittumaiselle asiakkaalle!
Tänään pääsen mökille, missä on pienet tyttöpuoliset lapsen lapseni ja osa vanhemmistaan. On minulla hyvä ja rikas elämä. Täysi ja antoisa!
PS. enpä päässytkään, huomasin olevani kuumeessa ja kurkkukivussa. Ohhoh! Kaikkea sattuu. Joudun lepäämään keskenäni dekkareiden parissa.