Tervoon näyttely marraskuuksi

Kuvankäsittelykurssin yhteydessä tulin luvanneeksi Arkaaiset Unet-näyttelyn Tervoon marraskuuksi. Katsastelen tässä kuinka paljon on olemassa olevia vedoksia ja kehyksiä niihin. Kyllä näyttäisi yhden näyttelyn verran kehkeytyvän. Toisaalta yhtään näyttelyä en ole tehnyt niin, etteikö joku uusi teos mahtuisi joukkoon. Eli tarkoittaa, että yksi tai kaksi keskeneräistä tulee loppuun saattaa.

.

Teoksen loppuunsaattaminen onkin sitten sellainen asia, jota olen useasti mietiskellyt. Työstäminen pitää lopettaa jossakin vaiheessa. Valmistahan ei tule koskaan, vaikka toisaalta kaikki tässä maailmassa on juuri niin valmista kuin pitääkin. Tekemisillä on kuitenkin alkunsa ja loppunsa ajassa kun elämme, tai ainakin kuvittelemme elävämme.

.

Kiinnostus geometriaan, mandaloihin ja niin kutsuttuun pyhään geometriaan jatkuvat yhä. Ovat jatkuneet vuosikausia. Tilasin yhden kuvaston aiheeseen liittyen, mutta petyin siihen valtavasti. Kuvat olivat taitavasti tehtyjä, mutta niissä melkein jokaisessa on liikaa tavaraa. Tyhjä tila on taitossakin yhtä tärkeä elementti kuin muussakin visuaalisessa esittämisessä. Parhaimman vaikutuksen tekee kun kolmas osa jää tyhjäksi tilasta. Tyhjyys ei ole samaa kuin niukkuus. Ilman tyhjää ei vähä erotu. Voi näitä sanoja. Helppohan se on tehdä pitkästä lyhyt, mutta lyhennäppäs pitkä!

.

Tuli Pohjois-Savon piirinmestaruuskisoissa kunniamaininta. Valokuvalla Johanna lapsenlapsesta. Ei se sen ihmeempi kuva ollut, mutta lapsi on aina ihmeellinen. Lapset eivät tiettyyn pisteeseen saakka osaa poseerata. Tosin oppivat senkin aika nuorina ja sitten tulee irvistely- ja hammastahnamainoskuvia. Ihmisten ja eläinten lapset ovat kiitollisimpia kuvattavia. Eläimet vielä aikuisinakin. Ihminen alkaa jostakin syystä teeskennellä aika pienestä. Niinkö meidän pitää kerjätä hyväksyntää? Muuttumalla epäaidoiksi. Perhana, on tämä elämä monimutkaista, vaikka oikeasti onkin sangen yksinkertaista. Kuten sille ihan pienelle: syöt, nukut, kakit ja leikit.

.

Graafisen suunnittelun rintamalla on tällä hetkellä täystyöllisyys. Se tuntuu mukavalta. Nettisivustoja asiakkaille, jotka pääsääntöisesti ovat muualta kuin Savosta. Lähimmät asiakkaat ovat Rautalammilta. Mukavin tämän hetkisistä toimeksiannoista on Pykeijan ystävät ry.:n homma. Saan pistää omaakin Jäämeren kaipuutani tuohon projektiin. Ai niin, ja onhan tässä vähän Vesannollekin duunia! Kiitollinen olen työstä. Saan maksettua työttömänä aikanani tehtyjä velkojani. Yrittäjällä kun ei ole työttömyysturvaa, ainakaan sellaista, jonka varaan voisi elämäänsä rakentaa.